Joutsenon Eläkkeensaajat ry:n vuosijuhla

Juhlapäivänä

Joutsenon Eläkkeensaajat järjestivät yhdistyksen 45-vuotisjuhlatilaisuuden Joutsenon seurakuntakeskuksella 25.4.2023. Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Reponen toivotti juhlavieraat lämpimästi tervetulleeksi, jonka jälkeen nautittiin maukaista kahvitarjoiluista. Onnittelupuheenvuorojen jälkeen esiintyi Joutseno Eläkkeensaajien kuoro, jonka jälkeen vuorossa oli juhlapuhe. Juhlatilaisuuden päätteeksi laulettiin yhteislauluna Eläkkeensaajien laulu.

Juhlapuhe Joutsenon Eläkkeensaajat ry 45 v

25.4.2023, Simo Paassilta, kunnallisneuvos, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja

Arvoisa juhlayleisö

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Eduskuntavaalit on käyty. Puolueet ja niiden ehdokkaat ovat lupauksensa antaneet. Nyt meidän äänestäjien on paikallaan seurata tarkkaavaisesti toteutuvatko luvatut parannukset.

Siksi on paikallaan lyhyesti palauttaa mieliin, mitä eri puolueet kertoivat tavoitteistaan Eläkeliittojen etujärjestö Eetun kyselyssä, joka on julkaistu mm. Eläkkeensaaja-lehdessä (2/2023). Kyselyyn vastasivat Sdp, vasemmistoliitto, kokoomus, keskusta, ruotsalainen kansanpuolue, kristilliset, vihreät ja liike nyt. Vastaamatta jätti perussuomalaiset.

Poimin tähän muutamia meidän kannaltamme keskeisimpiä teemoja. Ensimmäinen kysymys oli, "millä tavalla puolueenne vähentäisi eläkeläisköyhyyttä". Tähän annetut vastaukset ovat meidän kannalta rohkaisevia. Lähes kaikki puolueet haluavat tehdä tasokorotuksia kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen.

Useimmat puolueet esittivät uudistusta maksukattojärjestelmään. Kolme maksukattoa, -palvelut, lääkkeet, matkat tulisi yhdistää ja niiden yhteissumma. n. 1600 euroa, tulisi alentaa kuukausittaisen takuueläkkeen, n 900 euroa, suuruiseksi. Lisäksi omavastuuosuuden seurannaksi tulisi ottaa nykyisen kalenterivuoden sijasta kahdentoista kuukauden seurantajakso.

Kaikki vastanneet puolueet korostivat sitä, että vaikka digitaaliset palvelut yleistyvät koko ajan, palveluja pitää silti saada myös perinteisillä tavoilla. EETUN jäsenliittojen omia eduskuntavaaliohjelmia hyödyntäen ja Eetun kyselyssä puolueiden lupauksia muistaen EETU on nyt tehnyt omat ehdotuksensa kirjattavaksi hallitusohjelmaan 2023.

EETU kehottaa eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta ottamaan eläkeläisväestön vahvasti mukaan oikeudenmukaisen ja ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen.. Tähän päästään parantamalla eläkeläisten toimeentuloa ja palveluita, lisäämällä osallisuutta ja estämällä syrjäytymistä.

EETU esittää uuden hallituksen hallitusohjelman sisältöön seuraavia asioita:

Eläkeläisköyhyys

Vuoden 2021 lopussa köyhyysrajan alapuolella eli 226 000 eläkeläistä (15,8%). Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 248 000 eläkeläistä (17,3 %). Sosioekonomisista ryhmistä pienituloisia on eniten eläkeläisten ryhmässä.

1. Toteutetaan eläkkeiden indeksikorotukset täysimääräisesti ja korkean inflaation aikana puolivuosittain.
2. Korotetaan kansan- ja takuueläkkeitä tasokorotuksella. Pelkkä takuueläkkeen korottaminen ei ole riittävä toimenpide eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.
3. Pienen työeläkkeen saajien asemaa parannetaan lieventämällä kansaneläkkeen ja työeläkkeiden yhteensovittamista 50 prosentista 40 prosenttiin. Tästä hyötyisivät myös pientä työeläkettä saavat.
4. Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot. Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. Kalenterivuotisen sijasta otettaisiin käyttöön 12 kuukauden ajanjakso. Näin vältyttäisiin siltä, että kaikkien maksukattojen omavastuuosuudet lankeavat maksuun vuoden ensimmäisen kuukauden aikana.

Eläkeläisten osallisuus

Eetun Huomisen kynnyksellä -kyselyn (Kantar 2022) mukaan 71 prosenttia 55-84- vuotiaista suomalaisista on sitä mieltä, että yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Ikääntyneen väestön osallisuus ja syrjinnän ja syrjäytymisen estäminen tukevat yhteiskunnan ja talouden suotuisaa kehitystä.

1. Ikäsyrjintään puututaan kansallisella lainsäädännöllä ja myös kansainvälistä säädöspohjaa vahvistamalla. Lainvalmistelussa ja päätöksenteossa velvoitetaan ikävaikutusten arviointiin.
2. Kaikille sitä tarvitseville tarjotaan mahdollisuus ei-digitaalisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Tarvitsemme lain, joka velvoittaa kunnat järjestämään ja koordinoimaan digipalveluiden opastusta ja neuvontaa sekä asiointikanavan digitaidottomille.
3. Eläkeläisten työssäkäyntiin kannustetaan sitä haluaville. Selvitetään mahdollisuus eriyttää eläketulon ja sitä täydentävän palkkatulon verotus toisistaan. Eläkkeen rinnalla tehdyn palkkatyön verotuksen tulee olla kannustavaa.

Oikeudenmukainen vihreä siirtymä

Eetun Huomisen kynnyksellä -kyselyn mukaan 45 prosenttia iäkkäistä haluaa muuttaa elintapojaan ilmaston kannalta kestäviksi.

1. Tuetaan ikääntyneiden asuntojen kunnostamista esteettömiksi ja energiatehokkaiksi. Suuri joukko eläkeläisiä asuu omakotitaloissa, joiden lämmitysmuodoksi on vuosikymmenten kuluessa valittu mm. turve- ja öljylämmitys. Tarvitaan lämmitysjärjestelmästä riippumaton taloudellinen tuki, joka mahdollistaa myös pienituloisten eläkeläisten energiaremontit.
2. Verotuksen kotitalousvähennyksen rinnalle luodaan pienituloisille vastaavan suuruinen kotitalousavustus.
3. Lisätään joukkoliikenteen tukea. Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä, tukee iäkkäiden yhdenvertaisuutta, kotona asumista ja palveluiden saavutettavuutta.

Varmistetaan sote-henkilöstön riittävyys

Vanhuspalveluihin tarvitaan satojen miljoonien lisäresurssi sekä ympärivuorokautiseen hoivaan että kotihoitoon.

1. Lisätään alan houkuttelevuutta työoloja ja palkkoja parantamalla. Palautetaan toisen asteen opintoihin soveltuvuuskokeet, joilla varmistetaan alalle hakeutuvien opiskelijoiden soveltuvuus ja motivaatio vaativalle hoiva- alalle. Tehdään opiskeluun kuuluvasta työharjoittelusta palkallista.
2. Vahvistetaan perusterveydenhuollon henkilöresursseja. Ennakoiva ja oikea- aikainen hoito vapauttaa erikoisairaanhoidon kapasiteettia. Hoidon jatkuvuus on varmistettava omalääkäri-järjestelmällä, joka tukee parhaiten ikääntyneiden asukkaiden terveyden ja toimintakyvyn edistämistä.
3. Hyödynnetään oppisopimusmallin mahdollisuuksia erityisesti lähihoitajien ja hoiva-apulaisten koulutuksessa.

Lääkärilausuntojen ymmärrettävyyden lisääminen

EKL on nostanut esille kansalaisten huolen lääkärien kirjoittamien epikriisien sanonnoista, verikokeiden tulosten ymmärtämisestä. Kun me ikäihmiset luemme meistä kirjoitettuja epikriisejä, niin suoraan sanoen emme ymmärrä niistä kuin jonkun sanan sieltä täältä. Käsityksemme mukaan ne on kirjoitettu vain ammattilaisia varten eli toisille lääkäreille, eikä missään tapauksessa potilaina olleelle henkilölle.

Ymmärrämme sen, että taudinkuvasta tulee antaa tarkka selvitys, mutta miksi asiaa ei voi kertoa yksinkertaisesti sanomalla suomeksi, vaikka lyhyesti, mitä henkilö on sairastanut tai sairastaa?

Jos tämä ei ole mahdollista, on vähintäänkin kerrottava potilaalle suullisesti niin, että hän sen ymmärtää. Tavoitteemme on saada aikaan asiakasystävällinen ja potilaalle ymmärrettävä teksti sekä selvitys suomen kielellä siitä, mitä testien tulokset tarkoittavat.

Aloitteemme lähetettiin lääkäriliittoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle (Soste), Kuluttajaliitolle ja vanhusasiavaltuutetulle.

Kaikki aloitteemme saaneet ovat vastanneet ja todenneet aloitteen olevan ajankohtainen ja luvanneet omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että aloitteessa esiin nostettu epäkohta saadaan korjattua. Mielenkiinnolla odotamme, minkälaisia muutoksia aloitteemme pohjalta tehdään.

Hyvinvointialueet, kunnat, eläkejärjestöt

Viime vuonna päätetty sosiaaliala- ja terveystoimen uudistus, SOTE, siirtää kunnilta vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista perustettaville hyvinvointialueille, mutta kunnille jää vastuu asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Tämä tulee nostamaan entisestään vapaaehtoisuuteen perustuvien toimijoiden merkitystä. Kunnat tulevat tarvitsemaan niiden kumppanuutta. Tätä vapaaehtoistyötä kuntien ja kaupunkien tulisi nykyistä enemmän arvostaa ja tukea avustuksin ja maksuttomilla toimitiloilla. Eläkeläisten talkootyön merkitys on kunnille suuriarvoista. Mikäli vastaavaa työtä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin hyväksi tehtäisiin virkatyönä, se edellyttäisi melkoisen joukon palkkaamista näitä palveluja tuottamaan.

Sote-uudistuksen jälkeisessä elämässä paikallistason eläkeläisjärjestöjen tulisi tehdä aikaisempaa enemmän yhteistyötä. Tähän pitäisi olla hyvät mahdollisuudet, koska tosiasia on, että eläkeläisjärjestöillä on enemmän yhteisiä intressejä kuin toisiaan erottavia.

Arvoisa juhlaväki

Jäsenyhdistyksemme ovat upporikkaita, vaikka ne eivät rahassa kylvekään. Sitä rikkautta, joka yhdistyksiemme toiminnasta kumpuaa, ei rahassa voi mitata eikä se näy tilinpäätöksissä. Rikkautemme on yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen iloa ja toisista huolehtimista. Se on sitä kuuluisaa sosiaalista pääomaa.

Eläkeläisjärjestöjen työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tavoitteena on, että jäseneksi liityttyään eläkkeensaajalla on lisääntyvän vapaa-ajan myötä mahdollisuus saada uusia ystäviä, virkistävää toimintaa ja hauskaa ajankulua.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n edustajana toivotan nyt vuosijuhlaansa viettävälle Joutsenon Eläkkeensaaja-yhdistykselle ja koko sen jäsenistölle onnea juhlapäivänne johdosta ja voimia jatkaa tärkeää työtä ikäihmisten hyvinvoinnin parantamisessa.

Simo Paassilta

Kiitospuhe

Suuret kiitokset yhdistyksemme puolesta kaikille juhlaan osallistuneille vieraille, Kymen piirin hallitukselle, EKL:n jäsenyhdistyksille, Joutsenon seurakunnalle ja yhdistystä muistaneille tahoille. Lämpimät onnittelut vielä kerran kaikille yhdistyksemme ansioitueille ja aktiivisille jäsenille. Toivotan kaikille EKL:n jäsenille aktiivisia, antoisia ja onnellisia hetkiä eläkepäiviin!

Kimmo Reponen, puheenjohtaja, Joutsenon Eläkkeensaajat ry